Kuva lainattu netistä KARIM Z.YSKOWICZ |
Hyvät ystävät, lukijat, seuraajat ja satunnaiset kävijät,
haluaisin pyytää teiltä apua.
Tiedän, että blogistani löytyy iso määrä kirjoitusvirheitä ja paljon lauseita, jotka voisi ja pitäisi kirjoittaa eri tavalla. Tiedän myös, että monien mielestä on ärsyttävää käydä sellaisessa blogissa, jossa kirjoitetaan 'huonolla kieliopilla' ja olen pahoillani, jos joistakin teistä joskus tuntuu sellaiselta.
Tulin Suomeen vuonna 1996, olin 21v, jouduin suomen kielen kurssiin, joka oli kesken (kurssi alkoi elokuussa, ja minä tulin sinne marraskuussa). Oli tuuri, kun siellä oli niin ihana englannin kieleä puhuva opettaja, Marjo-Riitta Kalliio, joka opetti minua 3 kk aikana suomen kieliopin alkeet. Sanavarastoon oli silloin kehittynyt ehkä muutama sata suomen kielen sanaa. Siinä olikin minun suomen kielen opiskelu.
Opiskelin välillä englannin kielellä ja lähdin pian työelämään. Työpaikalla aloin 'opiskella' suomea puhumalla työkavereiden kanssa. Siellä sanavarasto kasvoi ja kasvaa yhä jo 14 vuotta.
Minä en missään nimessä meinaa sanoa, että minun työkaverit ovat minun kirjoitusvirheiden takana. Ne virheet ovat minun omia ja työkaverit ovat aina tukena opettamassa ja korjaamassa minun puhetta. Suuret kiitokset heille tästä (ja ystävyydestä myös). Oli varmasti vaikeaa alussa, kun aamuisin tervehdin heitä sanomalla 'huhumenta'.
Uskon myös, että olisin oppinut vielä paremmin, jos työpaikassa ei olisi ollut meteliä => Useasti, kun oli kiireitä, kävi myös näin: Kuulen mitä kuulen. Mitä jää kuulematta, minä keksin itse :-). Nakeehän sen ominaisuuden minun teksteissä :).
TÄRKEÄÄ!!!!!
Nyt, kun oletan, että ymmärrätte minun tilanteen haluaisin pyytää teiltä pientä palvelusta: virheiden korjausta, lauseiden rakentamisvihjeitä, huomautuksia, palautteita, neuvoja, kysymyksiä ja kaikkia kommentteja, mitkä teille ikinä tuleekaan mieleen tästä asiasta.
Jos kirjoittamani ruokaohjeet eivät ole selvät, kysykää vain. Yritän selittää paremmin.
Jos kirjoittamani ruokaohjeet eivät ole selvät, kysykää vain. Yritän selittää paremmin.
Teidän palautteet ovat minulle todella tärkeitä, sillä ne auttavat minua kehittäytymään sekä itseäni, että blogiani.
KIITOS TEILLE ETUKÄTEEN!
Pakko sanoa että lisäämäsi kuva sai aikaan hymyn huulille! :D
VastaaPoistaMinua ei virheet ärsytä eikä häiritse. Suomi on välillä vaikeaa meille suomenkielisillekin! :D
Välillä jää miettimään jotakin sanaa kuinka moneen se taipuukaan, voin vain kuvitella sen "tuskan" mitä kokee se kuka kieltä opettelee.
Jos huomaan jotain erityistä niin ilmoitan toki, mutta ainakin tähän mennessä olet todella selvät ohjeet laittanut :)
Kiitos. Sinun postisi antaa toivoa jopa meikäläisellekin. :D
PoistaSuomen kieli ei ole helpoimmasta päästä, mutta sinä olet mielestäni oppinut jo todella hyvin. Monesti näkee suomenkielisilläkin enemmän virheitä kuin sinulla.;) Hyvin teksteistäsi saa selvää, ja pienet virheet on ihan ymmärrettäviä.:) Joskus tosiaan itsekin joutuu miettimään kirjoittaessa joitain sanoja, kun alkavat kuulostaa oudoilta, kun niitä oikein alkaa ajattelemaan. Itse usein tarkistan sanat googlen avulla, jos oikein kovasti alkaa epäilyttämään.;)
VastaaPoistaMinäkin käytän googlea paljon. Joskus syntyy oikein epätoivoinen nauru, kun itse keksittyjä sanamuotoja yritän löytää googlesta oikeiksi muotoiltuja, ja google ei edes ehdota "tarkoititko...?"
PoistaOnneksi, minulla on kotona viitosluokkalainen joka auttaa äitiä aina hätätilanteissa.
Jatka vain valitsemallasi linjalla. Kirjoitat erittäin hyvää suomea. Pitää lukea ajatuksella, ennen kuin huomaa, että hei: tämän kirjoittaja ei taidakaan puhua suomea äidinkielenään. Pitää yrittää käydä ihan kielenhuolto mielessä aina välillä katsomassa näitä tekstejäsi.
VastaaPoistaNiin kuin sanoin, kaikki palautteet ovat tervetulleita. Aina, kuitenkin tuntuu hyvälle kun ne ovat positiivisia. Kiitos teille kaikile ymmärettävyydestä ja tuesta.
PoistaHyvin sinä kirjoitat. Suomenkieli on vaikea kaikkine päätteineen ja murteineen. Eri puolella suomea äännetään sama sana aivan eri tavalla.
VastaaPoistaHienoa että haluat korjauksia ja kerrot sen lukijoille.. Eihän sitä muuten viitsisi huomauttaa kirjoitusvirheistä.
Kivoja ruokaohjeita.
-satunnainen lukija
Satunnainen lukija, tervetuloa jopa vakiolukijaksi ja huomautuksia antaivaksi. Totta kai että haluain lukijoiltani palutetta, sillä ihminen oppii parhaiten omista virheistä. Kieliopissa sitä ei ainakaan satu, sillä arkielämässä ja elämässä muuten olisi suositeltavaa oppia muiden virheistä.
PoistaSuomen kieli on todella vaikea kieli oppia ja olenkin täällä ihaillut miten hyvin kirjoitat suomea. Ei täällä paljon virheitä ole mutta jos osuu silmiin lupaan korjata;D
VastaaPoistaKiitos ja korjaa vaan...
PoistaHei!
VastaaPoistaminulla on ollut työssäni suurkeittiössä työkavereita/työssäoppijoita Venäjältä, Slovakiasta, Bosniasta :) , Hong Kongista, Kamerunista, Meksikosta, Virosta, Irakista...en edes muista mistä kaikkialta. Pääasia ei työssämme (eikä mielestäni blogissakaan) todellakaan ole oikeakielisyys, vaan mielestäni se että asia tulee ymmärrettyä puolin ja toisin. Olen toki oikonut virheitä, mutta vain jos joku on niin itse halunnut. Nostan hattua teille kaikille , jotka olette näitä suomen kielen koukeroita jaksaneet opetella!
Mielestäni suomalaisten koulujen vieraiden kielten opetus on keskittynyt liikaa kielioppiin. Monelle suomalaiselle kollegalleni on käynyt niin, että eivät tarvittaessakaan uskalla puhua sanaakaan esim. englantia vieraskielisille sijaisille, koska pelkäävät niin omia virheitään.
Tärkeintä siis että annat meidän nauttia blogistasi ja teet samalla tunnetuksi synnyinseutusi ruokakulttuuria. Muutama vuosi sitten sain käydä Kroatiassa herkuttelemassa!
...ja samalla reissulla vierailtiin myös Bosnian puolella, Mostarin sillan vieressä cevapcicit hurmasivat maullaan, ympäristö ja sen menneet tapahtumat...olen vieläkin sanaton.
PoistaAina on hyvä olo, kun joku kehuu ja huono jos moittii. Huonosta olosta huolimatta hyväksyn kummatkin, jopa pyydän itse niitä "huonoja".
PoistaSuure kiitokset sinulle, kun toit esille vain niitä hyviä ja kaupan päälle niitä ihania muistoja kotimaastani ♥ Lämmitit oikein sydämeni ja jaksan paremmin jatkaa tätä bloggausta kolmivuorotyön ohella.
En osaa mitään muuta sanoa paitsi, että toivon sinun pääsevän uudestaan sille alueelle nauttimaan sitä kaikkea hyvää mitä muistit ja toivon sitä samaa muillekin, jotka lukevat tätä blogia.
Siihen saakka voisin sulle vinkkittää, että Tampereella löytyy ravintola "Sarajevo", mistä saat samat "cevapcicit" (ainakin oli olemassa muutama vuosi sitten) tai Vaasassa (nimeä en tiedä, kun en ole itse käynyt, tunnen vaan omistajan).