Mansikkaiset macarons-leivokset

Macarons-leivokset ovat olleet "to do" listalla jo kauan. Olen tosin kerran tehnyt niitä koulussa, ranskalaisen suklaa- ja konditoriamestarin ohjeella ja opastuksella. Pitäisikö sanoa, että hyvin meni? Sain jopa kehuja Patrickilta: Olet samanlainen kuin minä! (Wow, samanlainen kuin ranskalainen suklaa- ja konditoriamestari, ajattelin ylpeästi) => liian hätäinen, eikä kärsivällisyys riitä! , jatkoi Patrick suuttuneena. Sekin kelpasi minulle. 

Tässä on suklaatyö ihmiseltä kenen kärsivällisyys ei  riitä:

made by Patrick Laffitte

made by Patrick Laffitte

Ja vaikka itse olinkin niin hätäinen, lopputulos oli näin hyvä:

Kotona taas ei koskaan huvittanut. Pyysin Sly-pariani, siis Wiivuskaa, haastamaan ja "pakottamaan" minut tekemään niitä. Hän teki kaikkensa, lähetti ohjeita, tarvikkeita, macarons-kirjan, jopa valmis macarons-mixin... 

Jotenkin en uskaltanut. Mutta nyt päätin: tarjoan macarons-leivoksia Ajlan synttäreillä! 

Nostin hihat ja rupesin tekemään. Keräsin raaka-aineita pöydälle kun muistin: valmis mix! Taas kerran pääsin helpolla. Ohje oli selkeä ja maku kohdillaan. Ei ehkä kovin hyvin pursotettu, mutta käden jälki saa näkyä. Maultaan (omasta mielestäni) ne ovat olleet parhaat macaronsit mitä olen syönyt. 

Sanoinko jo, että tarkoitus oli tarjoa niitä Ajlan synttärillä? 

No sitten tämä tarina jatkuu........

8

Palaako muisti kun kiire loppuu? (Ja niin, juustokakku!)

Keskiviikkona oli viimeinen työharjoittelupäivä. Odotin melkein kaksi vuotta tätä hetkeä ja nyt tuntuu, että olisi kiva jatkaa vielä vähän. Jäljellä on vain näyttöpäivä ja ensiapukurssi, minkä todennäköisesti suoritan omassa työpaikassa. Siinä kaikki. Kiire loppuu  ja stressin pitäisi vähentyä. Mutta, palaako muisti takaisin?
No, eihän nyt minulle dementia iskenyt, mutta aina silloin tällöin jotain unohtuu... Lapset olen kuitenkin aina muistanut hakea ja muistin myös tulla kotiin itse. Mieheni ennustaa, että  jos ei tule muutoksia minun käytöksessä,  parin vuoden päästä voisi olla riski "päästää" minut pois kotoa. Osaisinko enää edes tulla takaisin?
En tiedä onko se vitsi tai osittain totta, mutta pakko kertoa teille miten minulle todella käy aina silloin tällöin. Tämä, esimerkiksi tapahtui tiistaina:
Maanantaiaamuna (kyllä, maanantain  jälkeen tulee tiistai, mennään päivä kerrallaan) vein Ajlan ja kaverit kouluun ja piipahdin lähikauppaan. Toin kotiin ostokset ja rupesin touhuamaan, sillä iltapäivällä oli Ajlan synttärit.
Synttäreiden jälkeen, ennen nukkumaan menoa, lähdin vielä laittamaan kermaviilit ja maidot tekeytymään. Seuraavana päivänä tarvitsin juustoa. Avasin jääkaapin, mutta kermaviiliä ei siellä ollut. Muistan, että ostin kolme purkkia kermaviiliä. Meinasin tehdä tuplasatsin juustoa. Mutta missä kermaviili on? Autossa? Ei ollut. Missä sitten? Jos en ostanutkaan? Raivasin käsilaukkuni ja löysin sieltä kuitin. Kyllä, ostin kolme purkkia kermaviiliä! Unohtuiko kassalle? Kaikki kolme kappaletta? Ei voi olla totta! Kannattaa ottaa selvää!
Tiistaina oli Kenkäveron harjoittelupäivä ja tiistaina ilmestyi Leivotaan-lehti, missä on hienosti esitelty Sokerivaltakunta, koko perheineen. En malttanut odottaa, että pääsen pois ja ostamaan lehdet. Ajattelin samalla tarkistaa kaupasta,  unohdinko kermaviilit sinne. Vähän aikaa kesti, että kassapoika löysi vihkon, mihin kirjoitetaan unohtuneet ostokset. Se viittasi minulle, ettei vihko olekaan paljon käytössä. Alkoi jo pikkuhiljaa nolottaa. Mutta minun kermaviilit löytyivät sieltä. Kaikki kolme! Nopeasti sanoin myyjälle, että menen niitä hakemaan. Minun käytöksestä varmasti huomasi, että kokemusta on. Tiesin tasan tarkkaan miten pitäisi toimia! Voi voi, kun nolotti.
Kiiruhdin lehtipisteen kautta ja nappasin uuden Leivotaan-lehden. Se oli muovikääreessä, enkä päässyt selailemaan heti. Onhan se kaupanpäällinen (kakkukirja) ihan Jes, mutta minun oli maltettava odottaa vielä hetki. Saman tien muistin, että Ruotsissa asuva siskoni pyysi, että lähetän hänelle lehden heti kun se ilmestyy. Siskoni ei osaa sanaakaan Suomea, mutta siskon kuvia haluaa nähdä lehdessä. Minun rakas sisko Glorija!

No, otin minä sitten toisenkin lehden ja kiiruhdin hakemaan kermaviilit. Hetken päästä laskin kassahihnalle kolme unohdettua kermaviilipurkkia ja kahdet lehdet => samanlaiset.
Ilmankos se myyjä hymyili merkitsevästi. Ihan paniikissa yritin selittää, ettei se ole virhe, siis nuo kahdet samanlaiset lehdet (kermaviilien lisäksi!)...että tarkoituksella otin kahdet...ei siis vahingossa... Tilanne vain paheni. Sanoin sitten vielä, että minä itse asiassa tarvitsen ne molemmat. Voi hyvät tavaton! Jokainen sana lisää oli vaan enemmän kuin ylimääräinen. Tajusin, ettei mikään oikein voi korjata tilannetta. Lähikaupan väki rupeaa jatkossa nauramaan joka kerta kun astun sisään!
Vetäisin viimeisen ässän hihasta ja sanoin kassapojalle, että siitä huolimatta miltä tämä näyttää, en ole mikään hullu akka ja sanoin minkälainen juttu lehdestä löytyy. Poika kyllä kyseli muutamia kysymyksiä blogistani. Ei ihan hetkessä mennyt läpi. Oli liian paljon outoa.
No, lopuksi poika nauroi ja sanoi, että hetken epäili. Harvoin ihmiset ostavat kaksi samanlaista lehteä ja varsinkaan unohdettujen ostoksien yhteydessä.
En ole vielä sen jälkeen nähnyt lähikaupan kassapoika M, mutta heti kun näen, annan hänelle linkin tähän postaukseen. Varmuuden vuoksi!
Ja  niin! Otsikossa lukee juustokakku! Eikö tässä blogissa aina tehdään juustokakkua, kun on jotain murhetta?! Toimii lohdutuksena! Ja muutenkin!
Tällä kertaa:

Mansikkajuustokakku
(28 cm irtopohjavuoka)

Pohja:

200 g Digestive-keksejä
60 g voita
Murskaa keksit ja lisää voisula. Sekoita ja laita leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Laita jääkaappiin odottamaan.

Täyte:

5 dl kermaa
500 g tuorejuustoa (itse tehty ricotta on paras, jos muistat ottaa tarvikkeet kassalta!)
100 g sokeria
5 liivatelehteä
vaniljaa myllystä

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa kerma ja sokeri yhdessä tuorejuuston kanssa. Mausta reilusti vaniljalla. (Olen kokeillut Dr Oetkerin vaniljamyllyä ja olen ihastunut. Maku on hyvä, eikä mitään mene hukkaan). Lisää seokseen myös liivatelehdet, josta olet puristanut veden pois ja sulattanut mikrossa. Laita keksipohjan päälle ja siirrä jääkaappiin hyytymään.

Kiille:

1 dl hyytelösokeria
2 dl vettä
200 g mansikoita

Asettele viipaloidut mansikat kakun päälle. Kiehauta vesi ja lisää hyytelösokeri. Levitä liemi lusikalla mansikoiden päälle.

14

Minäko 40v? (ja itsetehty botox-ohje )

Tulihan tämäkin päivä ihan huomaamatta. Kiirettä oli sekä Kenkäverossa että kotona.

Aamulla lapset antoivat suuret halaukset ja mitään muuta tämä 40v ei olisi tarvinnutkaan. Mutta kyllä muutakin tuli. 

Ruokatauolla sain viestin, että synttärilahjani on noudettavissa postista. Lähettäjä oli Sly-ringin tytöt. Jännitti! 

Heti kun pääsin pois Kenkäverosta lähdin katsastukseen ja sain 7.4. 20 v täyttäneen Corsan ajoon vielä vuodeksi. Tuli hyvä fiilis  siitä, että vaikka olen kaksi kertaa Corsaa vanhempi, ulkoa sitä ei juuri huomaa, ja vaikka Corsa on nopeampi, minua ei vielä ole tarvinnut hitsata eikä osia vaihtaa..... Tosin itsetehtyä botoxia olen käyttänyt jo seitsemän kertaa vuoden aikana. Kyllä toimii! Ja lupasin teille ohjeen. Elikkä, joka kerta kun huomasin peilistä uuden rypyn kasvoissa, rupesin leipomaan ahkerasti, niin että lihoin yhden kilon. Niin sain rypyn heti sileäksi. Näin olen tehnyt jo seitsemän kertaa kuluneen vuoden aikana. Kasvoista puhuttaessa olen aika tyytyväinen tähän  "botoxiin", mutta vartalosta ja kunnosta puhuttaessa en voi suositella. Päin vastoin! Ostin just kesäksi tavoitehousut ja meinaan mahtua niihin joskus.Tiedän, että paino kuitenkin ensimmäisenä lähtee kasvoista, mutta en välitä. Jos rupeaa haittaamaan, onhan meillä taas mahdollisuus käyttää "botoxia". Tällä hetkellä mieli on sellainen, että sanon: tervetuloa rypyt takaisin  (kunhan ei tule paljon enempää kuin nuo seitsemän! )

Just kun olin lähdössä kotiin, Amra soitti ja pyysi hakemaan kaupungista. Otin tytön kyytiin ja hän ojensi minulle lahjan. Tytöt olivat säästäneet ja ostaneet äidille ihanan tarjoilulautasen. Olin niin otettu. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tytöt olivat hoitaneet homman ilman isän apua♡

No, missä isä oli? Elämäni mies on pojan kanssa käynyt hakemassa värikkäälle naiselle oikein värikkään kukkakimpun. Se on nyt jo traditio. Olen tosin toivonut järjestelmäkameraa, mutta siihen toiveeseen mieheni sanoi, että sen kun vaan menen itse ja ostan. Hän ei tiedä, minkälaisen minä haluan, ja kun kerran meillä on ollut yhteinen pankkitili jo 17 vuotta, ei meillä ole mahdollisuutta yllättää toista suuremmoisella lahjalla. Kukat hoitivat homman mainiosti.

Sitten oli paketin noudon vuoro. Se vasta olikin yllätys. Olen kateellisena katsonut joissain blogeissa näitä suklaaviuhkoja, jotka on tehty Girolle-juustoveitsellä, ja haaveillut sellaisesta jo kauan. Viime jouluna se oli ensimmäisenä ostoslistalla Geneven matkalla, mutta löysin pelkästään juustoa. Kyllä Tete de Moine on ihana juusto, mutta tämä suklaakiekko on ihan jotain muuta. Suuret kiitokset sly-ringille ja varsinkin emoille Nami-hiirelle ja Redroselle. Olette mahtavia ♡

Yllätykset eivät loppuneet tähän. Seuraavana päivänä (Ajlan syntymäpäivänä) saapui paketti sly-30-pariltani. Se ilahdutti meitä kaikkia. Tytöt saivat omat lahjat kumpikin ja lahjan valinta osui niin hyvin, ettei äitikään osaisi paremmin.

Neiti leipuri ihastui ikiomaan ruokakirjaan, ja pikkuneiti on heti ruvennut askartelemaan ja vain hetken päästä tuli pyytämään, että tekisin muutaman solmun ja niin tuli ensimmäinen koru jo valmiiksi. Tytöt kiittävät ihan koko sydämestään salaista ystävääni.

Paketissa oli muutakin: herkkukori minulle. Ihana ja käytännöllinen kori olisi riittänyt pelkästään ja se varmaan nähdään useasti ensi kesän kuvissa, mutta sieltä paljastui vaikka mitä ihanaa:

-leivontakirja 

-suklaanlevitinlasta (mainio väline Nutellan levittämiseen)

-silikoninen kukkamuotti (lempi gerbera)

-pirteän vihreä kaitaliina 

-pirteän vihreä tiskiharja

-sokerimassa

-mantelijauhetta  (niin monta kertaa ostettu macarons-leivoksien tekoa varten ja aina teen jotain muuta. Jospa nyt uskaltaisin kokeilla! )

-vaniljasokeria (just loppui kesken )
-leivinjauhetta
-nonparellia (lempi väri)

-suklaarasia ihanan kukan kera

Sieltä ei kuitenkaan paljastunut lähettäjää, vain vinkkejä ja lupaus kuulumisista. Olen paljon miettinyt, enkä arvaa millään, mutta olen jo muutaman kuukauden kaivannut kuulumisia eräältä lukijaltani, joten...... mahtaisitko olla Wiivuska? Olitpa kuka tahansa, teit minut onnelliseksi leipuriksi ja olen todella tyytyväinen ja onnellinen, että sain juuri sinusta ystävän!

Loppuko tarina tähän? No ei ihan vielä. Keskiviikkona lähdin töihin ja siellä ensin toinen kavereista yllätti minut hauskalla lahjalla, joka on juuri sopiva yövuorolaiselle:

ja mukana oli myös niin hieno kortti:

Hetken päästä koko porukka halusi muistaa minua ja heidän lahja vei minut Mikkelin astiaparatiisipaikkaan shoppailemaan. Jäin ihan sanattomaksi enkä tiedä, miten oikeasti osaisin kiittää heitä. Mitkään sanat eivät riitä.

Vaikka itse en juhli omia synttäreitä, kyllä nämä muistamiset merkitsevät paljon. Kiitos teille kaikille. Olen niin onnellinen, että sain teidät osaksi elämääni! ♡♡♡♡♡

Ja kiire sen kun jatkuu.....

34

Suolainen kahvikakku

(gluteeniton, hedelmätön ja sokeriton)
Leivontafoorumin haastetta miettiessäni lähdin tutkimaan kotimaisia blogeja ja löysin tämän suolaisen kakun. Sitä kutsutaan nimellä Spinach Cornbread, mutta minusta se muistuttaa enemmän kahvikakkua kuin leipää. Se on pehmeä, sopivasti kostea ja hyvin miedon makuinen. Sopii hyvin sellaisenaan kahvin kanssa, mutta esimerkiksi piimän tai maustamattoman jogurtin kanssa tästä saat mahtavan väli- tai iltapalan ja miksei työpaikkaeväät.

Tästä ohjeesta tulee reilun kokoinen 26 cm:n rengasvuo'an kokoinen paksu "leipä".

4 kananmunaa
4 dl jogurttia
1/2 dl öljyä
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
10 rkl maissijauhoa
500 g cottage- tai ricottajuustoa
400 g pinaattia suikaloittua  (jos käytät pakastettu pinaatti, sulata sen ensin ja valuta hyvin)

Sekoita lusikalla kulhossa kananmunat, jogurtti ja öljy. Lisää maissijauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Lisää pinaatti ja suola. Lisää juusto viimeisenä ja sekoita haarukalla ihan vähän.
Kaada paperilla vuorattuun rengasvuokaan ja paista uunissa 250 asteessa 15 minuuttia ja sitten alenna lämpötila 200 asteeseen ja paista vielä puoli tuntia.

Olen ennenkin tehnyt samantyyppisiä suolaisia, ja maissijauhojahan meillä käytetään paljon. Eräs suomalainen ystäväni sai tämän ohjeen hieman etukäteen ja innostui heti tekemään. Hän ei kuitenkaan tiennyt, että rengasvuoka minun suomenkielelläni tarkoittaa irtopohjavuokaa (johtuu siitä, että kun irrotat kakun ja pohjan, käteen jää iso rengas). Hän sen teki oikeassa rengasvuoassa ja lopputulos oli näin mahtava:

Minua jäi harmittamaan, etten keksinyt sitä itse tai nähnyt kuvaa aikaisemmin, koska silloin olisin haasteeseen tehnyt minäkin rengasvuoassa ja ehkä sijoitus kisassa olisi ollut vielä parempi.
Irtopohjavuoassa paistettu kakku tuli toiseksi, mistä olen erittäin tyytyväinen, jopa ylpeä. Tässä myös saamani pisteet ja palautteet:

palkintosija II

Suolainen kahvikakku / gluteeniton JA hedelmätön, sekä sokeriton. 
leipurina SOKERIVALTAKUNTA / PISTEET: 5 + 5 + 4 + 2 + 2 + 3 + 2 = 23

- Virkistävä, suolainen leivonnainen makeuden keskellä, nam! Kauniin näköinen. Maku veisi ihan varmasti kieleni mennessään  Ricottajuusto ja pinaatti houkuttelevat.
- Mehevä suolainen vaihtoehto kahvipöytään.
- jännä resepti, tällaiseen en ole itse aiemmin törmännyt! Hyvä lounasidea! Kuulostaa herkulliselta. 
- mahtava idea!
- Mukavan erilainen resepti. Hieno leikkauspinta!
- Maissijauhoja en olekaan kokeillut ennen, varmaan hyviä kun tortillachipsitkin ovat  Mukavaa kun oli suolainen piirakkakin mukana haasteessa. Pinaatti ja ricotta kuulostaa kivalta yhdistelmältä.

EDIT 19.4.2015

Kiitos Sunnuntaille tästä mahtavasta palkinnosta (tästä on jo syntynyt paljon uusia leivontaideoita) ja kiitos myös leivontafoorumin haasteen järjestäjille ja kaikille äänestäjille.

8

Oooh, miten ihana Oreo-Nutella-Nougat-yhdistelmä!!!!

Ei maksettu mainos, vaan tyttären synttäritoivomus: Oreo-Nutella-Nougat-yhdistelmä. EIKÄ koristeita!!!

Useasti sanotaan, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, mutta onko kukaan ajatellut, haluaisiko suutarin lapsi välttämättä kenkiä vai kävelisikö mieluummin paljain jaloin? Näin se menee ainakin meillä!

Viime vuonna tein Ajlalle synttäriyllätykseksi kaksi Angry birds -kakkua ja kun töin ne pöytään, kaikki lapset olivat riemuissan, mutta Ajla ei reagoinut mitenkään! Haastattelin jälkikäteen, eikö hän tykännyt vai mikä oli ongelma: ei ongelmaa, kakku oli ihan jees. Minun lapset ovat vaan niin tottuneet eivätkä kakut enää kiinnosta.

Amra täytti eilen 14v. Sitä täytyi juhlia kolmessa erässä: vanhat koulukaverit, uudet koulukaverit ja tanssikaverit - kaikki erikseen. Minä ilahduin: pääsen tekemään kolme ihanaa kakkua. Mutta aina ei voi onnistua. Amran suunnitelma ja toiveet olivat seuraavat:

 "Kakkua ei välttämättä tarvita! Eikä kynttilöitä! Äläkä ota kuvia meistä, jooko?! Jos kuitenkin teet jotain, ei koristeita!!!!!!"

Äiti seisoi suu auki ja mietti: Onko tämä taas uusi kasvuvaihe vai mikä?????
No lopulta sain ainakin kuulla sen verran, että jotain Oreo-keksipohjaa ja Nutellaa ja Nougat'ta olisi hyvä olla, koska ne ovat lempiherkkuja. Kunhan vaan en koristele kakkua!

Onneksi Oreo-kekseja oli tallella, sillä toimme Sveitsistä hirmu ison määrän viime jouluna ja mummi toi Nougat'ta Ruotsista. Nutellaa löytyy aina. Kakku syntyi parissa minuutissa. Ja kyllä kelpasi!

OREO-NUTELLA-NOUGATKAKKU

Pohja:

200 g Oreo-keksejä
60 g voita

Vuora 24-26 cm irtopohjavuoka kelmulla tai reunakalvoilla. Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele vuoan pohjalle. Laita jääkaappiin siksi ajaksi, kun teet täytteen.

Täyte:

5 dl kermaa
500 g Mascarpone-juustoa
5 rkl Nutellaa

Vatkaa kerma ja Mascarpone-juusto kovaksi vaahdoksi. Lisää 3 reilua rkl Nutellaa ja vatkaa sekaan. Lisää 2 reilua rkl Nutellaa ja sekoita samaan aikaan, kun kumoat seosta vuokaan niin että saat kauniit ja maukkaat Nutella-raidat.

Päälle:

5 dl kermaa
100 g pilkottua Nougat'ta
3-4 Oreo-keksiä  karkeaksi murskattuna
1 rkl Nutella (lämmitettynä)

Vatka kerma ja levita kakun päälle. Ripotellle Nougat- ja Oreo-palat päälle. Valuta Nutella "koristeeksi"
Saat tosi ison ja kiitollisen hymyn teini-ikäiseltä!!!!!



Ja hei vielä! Muista käydä osallistumassa arvontaan (klik!).

P. S. Oletko jo löytänyt Sokerivaltakunnan Instagramista ja Facebookista?

10

Olipa kerran ARVONTA blogissa!

Olipa kerran kiireinen bloggaaja joka välillä ei ehdi postata vaikka kuinka haluaisi. Ajatuksissa on vaikka mitä, valokuvia on odottamassa, mutta tietokoneelle ei ehdi sekuntiksikaan.

Tällä hetkellä tämän blogin kirjoittaja tekee säännöllisesti 12 tunnin työvuoroja sen takia, että saisi enemmän vapaita päiviä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 4 työpäivän jälkeen seuraa 5 vapaata. Kuulostaa hyvältä ja niin se onkin ja minä en malta odottaa, että pääsen nauttimaan lisää vapaista, sillä tällä hetkellä melkein kaikki vapaat päivät vietän Kenkäverossa työharjoittelussa. Suunitelmissa on valmistua toukokuun alussa. Sitten voin nauttia vapaista päivistä rennosti ja päivittää blogia hieman useammin. 

Huhtikuu on muuten kiireinen kuukausi, sillä kaikki perheen tytöt juhlivat synttäreitä tässä kuussa. Minä itse täytän tasan 40v ja kiireen ohella en kerkeä ottamaan 40v kriisiä vastaan. Enkä kerkeä järjestämään omia juhliakaan. 

Positiivinen asia on se, että kiireistä huolimatta vielä kerkeen ottaa muut huomioon, hymyilen edelleen jatkuvasti  (koska elämä ja ihmiset ovat ihania!) ja kyllä kerkeen aina silloin tällöin juoda kahvia rakkaiden ihmisten kanssa. Jo ystävänpäivänä työkaveri muisti minua suklaalla, jonka käärepaperissa oli "minun kuva": pieni todistus, että kerkeen hymyillä.

Eräänä päivänä minun kotiin saapui lehden toimittaja ja valokuvaaja ja minä leivoin heille (voi harmi kun en saa vielä paljastaa teille enempää) ja kun he lähtivät, ystäväni tuli kahville ja toi minulle lahjaksi ihanat itsetehdyt temaripallot joihin ihastuin, vaikka niistä en ole kuullut ennen. Harmi ettei omat hermot kestä niiden näpertämiseen, sillä ne ovat minun mielestäni ihanat. 

Ihana Sly-parini lähetti minulle pääsiäisyllätyksen jo viikkoo sitten. Olin niin kiireinen, että ruoho kasvoi ennen kuin sain nämä kuvat nettiin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kiitos ihana parini. En malta odottaa, että saan tiedoksi, kuka sinä olet. Olet niin hienosti hoitanut tätä salaista ystävyyttä ja toivon, että pidämme yhteyttä jatkossakin. 

Ja kun kerran minua muistetaan niin hienosti, minäkin haluan muistaa teitä, minun lukijoita, ja tarjota teille synttärilahjan minun 40v johdosta.
Osallistumaan pääset kommentoimalla miten tämä "Olipa kerran kiireinen bloggaaja"-satu teidän mielestänne jatkuu. Osallistumisaika on 13.4. klo. 23.59 asti, jolloin jo 40v bloggaaja arpoo kaikkien vastanneiden kesken yhden onnekkaan, joka saa leivonta-aiheisen paketin, joka kasvaa joka kerta, kun käyn kaupassa. Ensimmäinen tuote on Lekue Dekomax pursotin pinkinvärinen (pursotimen arvo n. 25€) ja koko paketin kuva julkaistaan blogissa samaan aikaan kun julkaistaan voittaja.
Muista samalla liittyä blogin lukijaksi, silloin saat kaikki päivitykset heti tietoosi (lukijapalkki löytyy blogin sivun oikeasta laidasta), kuten myös fb-tykkäjäksi ja Instagram- ja Twitter-seuraajaksi, sillä näillä medioilla on tulossa päivityksiä ja uutisia blogistani nopeammin. Liittymällä lukijaksi varmistat, ettet jää mistään paitsi, sillä jo ensi kuussa (valmistumisen yhteydessä ) taas muistellaan teitä lukijoita ja seuraajia kivalla arvonnalla, joten pysykää kuulolla!

 
EDIT 17.4.        

Arvonta on päättynyt!!!

Arvonta on suoritettu arvontakoneen avulla ja voittaa on kommenti nro. 1:

Ansku Gen3/4/15 12:42

Kiire helpottaa, kun saat opinnot valmiiksi. Sinne asti jaksaa rutistaa!

ja pieni arvontalisäys:

69